Suomalainen yhteiskunta on viimeisen vuosikymmenen aikana muuttunut yhä enemmän yksilön vastuuta omassa elämässään korostavaksi. Vahvan valtion roolia on haluttu purkaa suomalaisen yhteiskunnan jatkuvasti ikääntyessä ja veronmaksajien määrän vähentyessä. Valtion rahoituspohjan muutos on näkynyt viimeisen parinkymmenen vuoden ajan myös sosiaali- ja terveyspolitiikassa. Jatkuvasti lisääntyvän vanhusväestön kohdalla voidaan puhua kuitenkin myös ajatustavan muutoksesta. Suomessa on 1990-luvulta lähtien ollut tavoitteena muuttaa vanhusten hoivan rakennetta vähentämällä laitoshoitoa, tehostamalla voimavarojen käyttöä ja vähentämällä kustannuksia. Vanhusten laitoshoidon vähentäminen on luonnollisesti paitsi valtion näkökulmasta kustannustekijä, mutta myös viime kädessä inhimillinen tekijä. Vanhusten hoito pyritään tulevaisuudessa järjestämään entistä enemmän vanhuksen omaan kotiin. Vanhusten yksityiset hoivapalvelut muodostavat tulevaisuudessa yhdessä julkisen terveydenhuollon ohella kiinteän kokonaisuuden.

Vaikka valtion on pitkällä tähtäimelläpakko jakaa vastuuta vanhusten huollosta yksityisen ja julkisen sektorin kesken, on vanhusten kunnallisia kotipalveluja viime vuosinakuitenkin supistettu. Samalla henkilökohtaisia tarpeita paremmin huomioivaa vanhusten vanhainkotihoitoa on vähennetty ja vanhusten pitkäaikaishoito on käytännössä monesti siirtynyt kunnallisiin terveyskeskuksiin. Terveyskeskuksissa erityisesti vanhusten huoltoon keskittynyt henkilökunta on itsekin jo iäkkäämpää, eikä uusia nuoria terveydenhuollon ammattilaisia ole helppo rekrytoida vaativaan vanhustyöhön. Ajan ja resurssien puute näkyy välillä ikävälläkin tavalla terveydenhuollossa. Tässä valossa on odotettua, että yksityisten vanhusten hoivapalveluiden kysyntä kasvaa tulevaisuudessa jatkuvasti. Vanhusten hoivapalveluita tarjoavan Aitohoiva Oy:n toimitusjohtaja ja sairaanhoitaja Eija Päiväkumpuon samaa mieltä. ”Yhä useammat vanhusasiakkaistamme haluavat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Myös vanhusten omaiset ovat huolissaan siitä, saavatko heidän läheisimmät tarpeeksi hoivaa ja huomiota. Vanhusten kotihoivapalvelut voidaan parhaimmillaan järjestää vanhuksen luo vaikka vuorokauden ympäri.”, Päiväkumpu toteaa.

Verrattuna kunnalliseen laitoshoitoon yksityinen vanhusten hoivapalvelu on kiinteästi mukana asiakkaan arjessa. Myös hoivapalveluasiakkaat ovat Päiväkummun mukaan tarpeiltaan ja toiveiltaan hyvin erilaisia. ”Toimintamme on asiakaslähtöistä ja jokaisen asiakkaan elämäntilannetta ja – tapaa kunnioittavaa. Emme vie kenenkään kotiin valmiita toimintamalleja.”, Päiväkumpu toteaa. Tärkeintä on asiakkaan kuunteleminen, aito läsnäolo. ”Me pyrimme tukemaan asiakkaamme itsenäistä elämää ja mahdollisuuksia asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Kotisairaanhoidon ohella voimme esimerkiksi kulkea mukana kaupungilla ja toimittaa arkisia asioita yhdessä asiakkaamme kanssa tai tämän puolesta. Olemme tarvittaessa mukana lääkärikäynneillä ja apteekissa sekä kartoitamme asiakkaamme erilaisten apuvälineiden tarpeen ja järjestämme ne kotiin.” Päiväkumpu kertoo. ”Me varaamme aikaa asiakkaallemme. Tarvittaessa mukaan vaikkapa asiakkaan mökille tai sukujuhliin.”, Päiväkumpu tiivistää.